Saiskos kahen hirven verran käristyslihhaa peijaissiin?
Vojakkalan Erä r.y. on järjestänyt hirvipeijaiset v:sta 1977 joka syksy.
Peijaiset on tarkoitettu ensisijaisesti "hirvien kasvattajille" ja heidän perheilleen.
Hirvipeijaisista onkin muodostunut yksi merkittävistä kylätapahtumista, joka kokoaa metsänomistajia yhteiselle lounaalle ympäri Torniota ja vähän laajemmaltikin.
Vojakkalan Erä metsästää
"peijaishirvet" hyvissä ajoin ensimmäisinä hirvijahtipäivinä turvatakseen käristyslihan riittävyyden peijaispäivänä.
Tässä lyhyt kertomus siitä, miten peijaishirvenmetsästys eteni syksyllä 2012.
_________________________________________________________________________
"Kyyllähän sitä saapii tai oikeasti soon vielä tuola mettässä, mutta pyrimä saahmaan sen toimitettua peijaispäihvään mennessä!"
Näin tuumasi Vojakkalan Erän peijaisjahtipäällikkö Jussi Pelimanni ko Vojakkalan Erän peijaistoimikunta lihhaa pathaan pantavaksi kyseli jahtipäivän aamuna 29.9.2012 klo 7:00 Honkamaan majala. Kuttu methään pyythään hirviä peijaispannule kärisehmään oli tullu kaikile mettäverisile hirvimiehile ja naisile, joila pyyntiluvat olit kunnossa. Ja väkeähän aamutuihmaan majala sitte riittiki. Oli ainaski 70 ihmistä ja muutamia koiriaki apuna. Pihassa ja sisälä kävi ilonen puhheen sorina koirien haukkujen säestäessä tapahtummaa. Tunnelma oli lussan puolela ja virtaa oli vielä kinthaissa ko hirvijahtikausi oli vasta alussa.
Mettästys oli päätetty pittää Arpelantien molemila puolila. Toimikunta oli jakanu aluhheen kahteen ossaan, jokka olit Honkamaan kämpän ympärystä Arpelantien eteläpuolela ja Kiimamaa - Uusijärvi - Mäntyvaara- Korkeamaa Arpelantien pohjospuolela. Näihin aluhheisiin oli sitte valittu jahtivouit, jokka vastasit sitte aluhheiten mettästyksen käytännön järjestelyistä, raportoinista jahtipääliköle päämaijhaan ym. Päätetty oli kans, että jos elukoita ei saataskaan ensimäisenä päivänä, niin jahti jatkus tietenki seuraavana päivävänä ja niin kauon, että peijaiselukat olis pyyetty.
Mettästyksen orkanisaatio oli valittu hirvikokkouksessa ja siihen kuulu jahtipäälikkö, Jussi Pelimanni, varajohtajat Jouko Häckman ja Tapio Rauvala, jahtivouit Matti Pelimanni ja Markku Norman Arpelantien pohjospuolele ja Jouko Häckman ja Markku Sadinmaa Arpelantien eteläpuolele. Koiraporukoitten johosta vastasi Kari Saloniemi. Mettämiehekki marssii vattala, joten ruokapuoli oli annettu "varhmoin kässiin" eli naistoimikunnale. Kämppäisäntänä toimi Kapraalin Nikke, joka orkaniseerasi majalla tapahtuvaa liikehintää. Yllä olevassa kuvassa jahtipäälikkö esittellee päivän akentaa (Kuva: Kari Saloniemi).Käskynjaon jälkheen koothiin porukka yhteispotrethiin. Meitähän oliki aikalaila monta kuten allimmasta isosta kuvasta näkkyy. Kuvasta nyt tietenki puuttuu upean kuvan ottaja elikkä Saloniemen Kari. Koiriakhaan ei kuvassa ole. Net oli pantu authoin sisäle, etteivä riehaannu järjestelheen ommaa orkanisaatiota. Valitettavasti kaikki Vojakkalan Erän mettäveriset hirvenpyyntimiehet ei päässeet matkaan, vaikka olisit haluhneekki, ko oli työhommia. Yhteiset tilaisuuet on Vojakkalan Erässä vetähneet aina väkeä. Noh, toivothaan, että ens kerrala pääsis sitte netki jokka ei nyt päässeet.
Ko potrettikuva oli otettu, alethiin passipaikkojen jako ja lupien tarkastus. Soli tuo jahtitoimikunta kattonu valhmiiksi passipaikat ja numeroinu net ja merkiny vielä kaikile jahtimiehile jaethuun karthaan, että helposti löytää sitte oman passipaikan. Paikathan tietenki arvothiin, että olis heti pientä jännitystä siinä mihin joutuu tai pääsee.
Kuvassa on passipaikkojen arvonta menossa. Jokhainen otti vuorohlaan numerolapun (passipaikan numero) jahtipäälikön lippalakista ja siirty seuraahvaan paikhaan, jossa tarkistethiin luvat ja annethiin viimiset ohjeet passipaikale menosta ja muustaki, jos vielä oli joku asia epäselvä. Oli sattunu ainaski niin viksuja jahtimiehiä paikale, että pyrökratiahommat menit lyhemmässä ajassa ko oli suunniteltu. Passi- ja koiramiehet pääsit jalkhauthuun jo ennen yheksää methään jahtivoutien ja koiraporukan johtajan opastuksela. Kauimmat passimiehet olit Korkeamaassa saakka majalta katottuna ja lähhimmät aivan majan tuntumassa. Päivä oli tosi aurinkonen ja ilma oli kirkas, joten ainakhaan säänpuolesta passissaoleminen ei aiheuttanu mithään onkelmia.
"TÄÄLÄ OLIS SONNI NURIN!"
Elikkä yheksään mennessä olit kaikki passissa ja koiramiehet lähtehneet liikheele. Passimiehet olit saahneet kuunella aina puohleenpäihvään saakka lintujen laulua ja muita mettän ääniä, ko melkein heti puolen päivän jälkheen Jouko Timosen omistama karjalankarhukoira Jury possautti ilmoile äänimerkin, että nyt olis hirvet haukussa. Siittä meni jotaki pari tuntia ko kuulu hirvipyssyn paukhaus ja haukkuki loppu. Varttitunin päästä soi pohjospuolen jahtivouti Matti Pelimannin puhelin, josta kuulu Raumon (lähtösin Koppelontörmältä Kourilehosta) "sitkeän sissin" Jouko Timosen ääni: "Täälä olis sonni nurin!" Pienen pieni helpotuksen tuntu leijaili jahtivouin kehossa. Tuola lihamäärälä ruokittas jo ainaski 70% nälkhäisistä mettänomistajista.Nykytekniikan avula (kännykkä) saathiin tieto kaajosta nopeasti jahtipääliköle, joka anto ohjeet, että kaatoaluhheen passimiehet lopettaa mettästyksen ja siirtyy saahliinkäsittelytehtähviin. Muut saapii jatkaa jahtia normaalisti, ko oli vielä yks hirvi pyytää.
Vojakkalan erässä on kiinitetty erityistä huomiota saahliin oikeaoppisseen käsittehlyyn. Oikeala olevassa kuvassa jahtikaverit laittaa lauantaipäivän peijassaalista oottahmaan ammattimiehen leikkuuta riistapesän majan vasithuun vajhaan.
"PATRUUNAT POIES,TÖIHIN JA TULILE MAKARANPAISTOON!"
Komensi Vojakkalan Erän puhheenjohtaja Jukka Lassila sunnuntaina 30.9.2012 klo 10:38, kun otti puukon esile ja alko käsithelheen viimeistelehmäänsä hirvisonnia Kuusimaala.Tapahtumat alko sunnuntaiaamuna 30.9.2012 klo 7 ko Vojakkalan Erän upehhaan "tukikohtaan" oli tullu 40 yön levänyttä "mettäveristä" jahtimiestä jahtipäälikkö Jussi Pelimannin käskynjaole jatkahmaan jahtia. Aamutoimet suju viksuilta erämiehiltä jo rutiinila ja passipaikat täytty nopeasti. Ilma oli pilvinen ja satheentuhrunen, mutta mikäpä se hapekhaassa ilmassa oli mettämiehen istuskella reppujakkaran tai kannon päälä, hörppiä lämmintä kahvia ja nauttia hiljaisuuesta. Sitä ei kuitenkhaan kestänykkö tuone kymmehneen saakka ko alko taasen tapahtua.
Vojakkalan Erä r.y:n puolesta kiitokset kaikile tapahtumaan osallistuhneile jahtimiehile. Suurkiitokset erityisesti naistoimikunnale jahtipöyän antimista ja muistaki järjestelyistä.
Jahtitoimikunnan ja jahtipäälikön psta
-nokipannu-